Suomen 2CV-Kilta ry

[2cv_Aleksi]

Kertokaa viisaammat minulle, kuinka kitkaiskunvaimentimien säätö tapahtuu yksinkertaisimmillaan ja niin että siitä tulee hyvä?

En nimittäin ole sitä vielä koskaan tehnyt, mutta taitaa nyt tulla ajankohtaiseksi

[miki]

Jos kitka on alkuperäisen mallinen, otat ensin purkin CRC:tä tai muuta ruostetta irroittavaa tavaraa ja suihkutat etuakselin päistä törröttäviin pultteihin.
Sitten muistaakseni 11 millinen kiintoavain ja 19 millinen lenkkiavain. Pitelet pultin päätä (siinä pitäisi olla avaimelle koneistettu pinta) 11 millisellä sekä kiristät mutteria 19 millisellä. Näin teoriassa. Kokemukseni mukaan pultin pää on yleensä rikkimurjottu eikä kiristys pidä kuin korkeintaan katsastuskonttorille asti, ellei sinne ole kovin pitkä matka.

Minulla saattaa olla ylimääräiset kitkat jossakin jos oikein etsin.

terv. Miki

[räppänä]

Jos ei säätö sitten auta, niin kitkat uusiksi. Mikään niin tylsää kuin ajaa paskoilla kitkoilla esim pesulautapintaa soratiellä

Kitkapinnoiksi käy jarruhihna ja -palamateriaali. Jos et osaa itse tehdä, niin teetä esim. raskaankaluston pajassa. Toki hintoja kannattaa vertailla Artikkelin kanssa.

[2cv_Aleksi]

Tutkailin illalla tarkemmin noita kulkimen akseliston päitä. Ohjustajan puolella "törrötti" pultti, mutta kartanlukijan puolella ei ollut muuta kuin kotelo. Tämä kartturin puoli tuntuis tarttevan säätöä, noin perstuntumalla. Niin ja sätkän tuntien, jos sen tuntee jo takapuolessa.. viimeistään tarvitsee tehdä jotain.

Moottoripyöristä on kokemusta jarruhihnojen liimailusta, jos tuossakin on sama idea, niin luulisin onnistuvani siinä.

[nameone]

Niitä pintoja kannattaa hioa ja puhdistaa jne.
Harvemmin ne liinat on loppu, vaan on jotain muuta vikaa.
Esim jos se oikea puoli on vaikka vähän löysä ja ei ole mitään vikaa, niin sitten esim 1-kierros kireämmälle, kierroksia laskemalla ja silleen.
Sellainen puoli cm yleensä taitaa näkyä sitä pultinpäätä kitkassa.

[amikutoseeni]

Käsittääkseni ne pultinpää-näkyvissä-kitkat eivät ole alkuperäisiä vaan tarvikevaraosia.

Minulla on tosin kokemusta vain vanhuksen ja Amin kitkoista, ei nelkuista. Jotkin näkemäni kitkat ovat sellaisia, että niissä ei ole säätömutteria lainkaan, vaan jousi on niitattu sopivalle kireydelle. Toisissa alkuperäismalleissa on sisäpuolella iso säätömutteri, jota kiristämällä jousen puristusvoimaa lisätään, jolloin vaimennin jäykkenee.

Tällainen vaimennin pitää irrottaa akseliputken päästä säätämistä varten. Irrotusta ja varsinkin takaisinlaittoa varten on olemassa erikoistyökalu, jolla vääntämällä vaimenninta paikallaan pitävä jousivoima kumoutuu.

Alkuperäinen säädettävä vaimennin on yleensä kunnostettavissa. Kireyden olen säätänyt ihan näppituntumalla: puhdistuksen jälkeen ensin jouseen vähän enemmän kireyttä kuin ennen, vaimentimet paikoilleen ja autoa keinuttamalla arvioidaan, onko vaimennus sopiva sekä samanlainen kummallakin puolella.

(Tästäpä tuli mieleen, että kerran en millään saanut vanhuksen etukitkoja tasapainoon. Toinen puoli keinui kevyemmin ylös-alas vaikka kitkavaimennin oli kiristetty jäykemmäksi. Syy eroon löytyi vetoakselin yläpäästä: jäykemmällä puolella vetoakselin yläpää oli tulpattu peltilevyllä jossa oli vain pieni ilmareikä; löysemmältä puolelta tämä tulppa puuttui. Ilmanpaine hoiti osan vaimennuksesta sillä puolella missä tulppa oli.)

[nameone]

Tarkoitin niissä säädettävissä alkuperäisissä nimenomaan sitä sisäpuolella näkyvää pultinpäätä minkä näkyvä pituus muuttuu kireyden mukaan.

[2cv_Aleksi]

Kiitoksia kaikille vinkeistä. Eilen illalla aukaisin sen iskarin ja sain sen jopa säädettyäkin. Kitkat näytti ihan hyviltä, eli lisäsin kireyttä kierroksen verran. Nyt töihin tullessa vaikutti aivan hyvälle, eli jospa se meno taas kulkimelle maistuu.